”Ikinä en saa syödä mitä haluaa” – Sisällönanalyysi painonhallinnan ja riippuvuuden suhteesta

Tutkimuksessani tarkastelen riippuvuuden ja painonhallinnan suhdetta. Painonhallinnan ja riippuvuuden suhdetta on sosiologisessa ruumiintutkimuksessa tarkasteltu harvakseltaan. Pyrin tutkimuksellani osallistumaan keskusteluun, jossa käsitellään ruumiin monitahoista yhteiskunnallista kehitystä. Teoreettinen keskustelu pyörii ruumiin teorioiden sekä riippuvuuden teorioiden ympärillä. Tuloksiksi nousi kolme päädiskurssia: elämänhallinta, painonhallinnan normaali sekä ympäristön merkitys painonhallinnassa. Elämänhallinta -luku kuvaa yksilön kokemusta elämänhallinnasta. Esiin nousi elämänhallinnan kokonaisvaltainen merkitys yksilön elämässä, sekä käsitys oikeasta ja väärästä elämänhallinnasta. Painonhallinnan normaali kytkeytyy kulttuurisesti hyväksyttyyn ruumiiseen. Erityisesti sosiaalinen paine olla tietynlainen on merkittävää. Ympäristön merkitys painonhallinnassa näyttäytyy sosiaalisena kontrollina. Tuloksessa käsitellään muiden ihmisten käsityksiä normaalista ja ei-normaalista toiminnasta, sekä käsitykset heijastavat yhteiskunnallisia normeja. Riippuvuuteen suhteutettuna painonhallinta näyttäytyy kulttuurisena ilmiönä, jossa riippuvuudelle alttiit ihmiset jäävät riippuvaisiksi itse painonhallintaan. Lopputuloksella ei ole sinänsä merkitystä, vaan itse painonhallinnan prosessi nähdään merkityksellisenä. Tämän vuoksi painonhallinta on toistuvaa ja pysyvää, joka näyttäytyy paikoin pakonomaisena toimintana. Aineistoni perusteella painonhallinta ja sen toimintamallit ovat syvästi kulttuurimme juurtuneet. Sen seurauksena ruokailu- ja painonhallintariippuvuudesta on tullut sosiaalisesti hyväksyttyjä riippuvuuden muotoja